Hengestä toiseen

Milena: En tiedä mitä ajatella.

Kaikki on muuttunut.

Destiny suuteli minua.

En kylläkään väitä etten olisi pitänyt siitä.

Minä todella pidän hänestä.

Todella. Mutta,

Minä olen naimisissa.

Destiny: Milenaa?!?! Mitä sinä siellä touhuat!?

Milena: *säikähtää ja tekee äkkikäännöksen-*

*tippuu*

TÖMPS!

Destiny: Voi ei! Anteeksi! En halunnut pelästyttää!!!

Milena: *työntää Destinyn käden pois* Pärjään kyllä.

Destiny: Anteeksi...

Mioena: Ei se mitään -.-

Destiny: Tarkoitin sitä pusua.

Milena: ai..köh.. Miksi pyydät anteeksi?
Destiny: Nokun..sinähän et pidä minusta.. samalla tavalla.

hupstarkennus
Milena: Minäkin rakastan sinua

Destiny: Mi..mitäh? Todellako?

Milena: kyllä

Milena: mutta...

Destiny: Inhoan sinua aina kun sanot mutta ;-;

Milena: Sinä kuolet. Minä, tai edes Bonum ei voi estää sitä. Niin tapahtuu, se on ennustettu kohtalosi.

Destiny: Niin.. tiedän:(

Milena: *tarraa yhtäkkiä Destinyn käsistä kiinni* Mutta minä tiedän keinon!

Destiny: Todellako!?

Milena: Enkelit voivat antaa henkensä toisen edestä. Minä teen sen.

Destiny: *riuhtaisee kätensä irti ja huutaa järkyttyneenä* MITÄ!? EI! 

Milena:Destiny, älä viitsi...

Destiny: Minä en suostu! En anna kenenkään tappaa sinua. Sinä et kuole takiani!

Milena: Ymmärsit väärin. Ensinnäkin, en kuole takiasi, vaan puolestasi. Toisekseen sinä kyllä kuolet. Sitten kun olet ruumis, puhallan henkeni sinuun ja kuolen itse. Etkä sinä voi estää sitä, koska olet silloin pelkkä ruumis ilman henkeä.

T: Lafonie ja karvaiset lepakot