Seitsemää verta

Poistin edellisen tarinan koska se oli huono. Ei oo tämäkään kyllä paljoa parempi, koska oli -18 pakkasta ja näpit jääty ://

Mutta tässä tosiaan on edellinen osa, joten jos et ole sitä vielä lukenut niin menemenemenemenemene sinne esin nun

Nyt on jo talvi.

Olen luovuttaja. Minä petin heidät!

En tehnyt MITÄÄN kun heidät tapettiin silmieni edessä!

?: Anteeksi keskeytys, mutta saanen kysyä että mitä helvettiä sinä mutiset siellä itseksesi!? Katsos, saan ryppyjä toisten huolista...

Milena: *Vilkuilee tyttöä varuillaan*

?: OSAATKO PUHUA VAI OLETKO KUURO? VAIKO MYKKÄ?
VAI KUMPIKIN?

?: idiootti...

Milena: *Luo loitsua jolla saa siipensä näkymättömiksi*

?: *loikkaa alas* Hei älä jaksa. Näin jo että olet enkeli.

Milena: Kuka sinä luulet olevasi? Ja mitä tiedät enkeleistä?

?: *siirtyy salamannopeasti Milenan eteen* En luule, vaan tiedän olevani Faythé. *ilkeä katse*
Ja enkeleistä tiedän ihan tarpeeksi. Sen verran, että tiesin heitä etsiä.

Milena: Selvä. Nyt voit sitten varmaan häipyä.

silmävamma

Faythé: *nojaa taaksepäin* hohhooo uskallat puhua noidalle noin :"D

Milena: Jos et tiedä miten saa demonin ja haltijasukua olevan tytön henkiin, niin voit painua hyvin syvälle helvettiin D:<

Faythé: No mutta. Tokihan minä tiedän. Mutta tarvitsen pienenpikkuruisenpikkuisen vastapalveluksen.

Destiny: *henkäisee kuuluvasti happea sisäänsä*

Destiny: *nousee haparoiden pystyyn*

Destiyn: Minä- minä olen elossa. . Olen e- elossa. Mutta-

*muistelee*

Minähän kuolin syksyllä. Ja niin Cindykin.

Destiny: Nyt on j talvi. Mutta... miksi en tunne tätä kylmyyttä.

Destiny: E-ehkä olin vain koomassa.

Destiny: Hetkinen. Onkos tuolla Milena!?

Destiny: On!

Destiny: Minun on paras mennä sinne  nwn

Milena: Noniin kerro nyt!

Faythé: hohohoijaa.. Minä olen se joka kertoo joten minä määrään tahdin.  Ihan ensimmäiseksi minun pitää kertoa että demonia ei saa henkiin mitenkään. Ei yhtään mitenkään. 
Milena: eih..

Faythé: Mutta haltijasukuisen hyypiön saamme henkiin. Onko sinulla paperia ja kynä? Ja siitä vastapalveluksesta voimme puhua myöhemmin. Kunhan lupaat nyt, että suostut siihen. *viekas hymy*
Milena: *kaivaa repustaan ne esiin* On minulla nwn ja toki toki.

Faythé:  Eli tarvitset ihmissuden, vampyyrin, demonin, ihmissuden-

Milena: Heitkinen. Tämä kuulostaa tutulta.. Minähän tiedän tämän! Emily kertoi minulle kesällä kun luki minulle loitsukirjaansa. Vampyyrin, ihmissuden, haltijan, noidan, demonin, enkelin ja ihmisen verta jotka kulautetaan hänen ruumiinsa kurkusta alas. Miten en muistanut!? :D

Faythé: Ai.... helvetti hän tietää oikean reseptin.. destinyä ei saa herättää. Mutta tarvitsen sen pienen palveluksen Milenalta... Ömh.. Siihen pitää lisätä myös-- hmmhhm ukonhattua.

Milena: Ai kiitos tuota en tiennytkään:) Hetkinen. Miksi tahdot auttaa? Tai siis ethän sinä tunne minua.

Faythé: En niin sinua, mutta Destiny oli siskoni.
Milena: Mistä tiesit että puhun hänestä?

Faythé: No hei, olen noita senkin idiootti.
Milena: *tunkee kynän ja paperin takaisin reppuun*

Destiny: Heeiihh! Kuka tuo toin- FAYTHÉ! OLET ELOSSA!

Faythé:  Miten sinä tutustuit Desuun ?
Milena: No sinähän tiedät että hän oli Valittu ja yritin suojella häntä siten kuolemalta. Löysin hänet alkukesästä.

Faythé: Mikset vain tappanut häntä. Sota olisi loppunut aiemmin kun vasta syksyllä ja henkiä olisi säästynyt.
Milena: Mutta hän oli vain viaton pieni puu suuren palavan metsän keskellä.
Toki minun olisi ehkä pitänyt, mutten pystynyt. Rakastan häntä.

Destiny: Milena! Minäkin sinua<3

Hei! Haloo miksette vastaa! Älkää ingnooratko minua! PUHUKAA! OLEN TOSISSANI!

Faythé: Ai rakastat häntä? Tarkoitatko yleisesti vai...
Milena: rakastan. Minä todella rakastan häntä. Tai siis- rakastin.

Destiny: Älä puhu minusta menneessä aikamuodossa! Olen tässä milena. Katso minua. Mikset sinä KUULE!? 

Faythé: jaahas. jaahas...

Destiny: Faythé... Minä tässä. Puhu minulle. kosken sinuun.

Destiny: Sisko. Halaa minua. HALAAAA!!! >.<

Faythé: Noo, oikeastaan haluan pilata elämäsi jo nyt, joten kerron totuuden. En anna sinun herättää häntä.
Milena: Mitä HELVETTIÄ sinä tarkoitat.

Faythé: Luonnon tasapaino pitää säilyä. Tahtoisin hänet eloon, mutta se on vääryyttä. Ja jos olen enää kertakaan mukana pahassa toiminassa lontoa kohtaan, niin.. niin no se ei kuulu sinulle.
 Eli toisin sanoen pilaan elämäsi samalla ja teen kaikkeni ettei Destiny astu jalallaan maan päälle enää ikinä!

Milena: SINÄ SENKIN JEICHRCUHYMUVWNYYM! MIKSI SITTEN OLIT ANTAMASSA RESEPTIN!
Kiana: Koska tarvotsen todella todella pahasti sen pienen palveluksen. *vino ilkeä hymy*


Destiny: En ole olemassa. Olen ilmaa. Pelkkä sielu.